Blogi: Meidän koulussa saa käyttää tunnilla kännykkää ja se on jopa pakollista!

Nykyisin puhutaan paljon siitä, miten nuoret ovat liian paljon nenä kiinni tietokoneen, kännykän tai tabletin näytössä. Tämä on kuitenkin osa arkea näkövammaiselle nuorelle ja jopa toivottavaa. Näkövammasta riippumatta tekniset apuvälineet, kuten kannettava tietokone, tabletti tai kännykkä antavat mahdollisuuden olla kavereiden kanssa tekemisissä ja tehdä niitä asioita mitä muutkin nuoret. Tukijaksolla Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri, Onervassa on opittu tuntemaan toisensa. Mutta kun jokainen palaa omalle kotipaikkakunnalleen, niin välimatka viikon tukijakson jälkeen ei ole enää este. Vertaistukea parhaimmillaan!

Mitä muuta hyötyä on tabletista tai kännykästä?
Koulukirjat voi kuunnella Daisy-äänikirjoina kätevästi esimerkiksi kännykällä tai iPadillä ja kannettavalla tietokoneella voi tehdä koulutehtävät. Näkövammasta riippuen tietokoneessa on lisäksi apuvälineenä joko ruudunlukuohjelma pistenäytöllä tai suurennusohjelma. Näitä taitoja ja eri ohjelmien käyttöä harjoitellaan järjestelmällisesti IT-apuvälineasiantuntijoiden kanssa tukijaksolla joka vuosi. Viikon tukijaksolla opituista asioista kirjoitetaan palaute, ohje tai raportti, joiden avulla voi omalla kotikoululla opettaja, koulunkäynninohjaaja tai kotiväki tukea oppilaan koulunkäyntiä.

Miten voi oppia käyttämään järkevästi tablettia tai kännykkää koulussa ja vapaa-ajalla?
Siihen me IT-apuvälineasiantuntijat annamme neuvoja ja ohjaamme. Jokainen oppilas on yksilö ja mietimme, mikä hänelle on kullakin luokka-asteella tärkeintä oppia tietoteknisistä taidoista niin, että koulunkäynti ja arki sujuvat. Mietimme myös, mistä kaikista muista teknisistä apuvälineistä olisi hyötyä. Tekniikka ja ohjelmat menevät huimaa vauhtia eteenpäin ja kaikesta informaatiotulvasta me IT-apuvälineasiantuntijat suodatamme oppilaille käyttöön oleellisen ja tärkeän.

Mistä oppilas saa apuvälineensä?
Suomessa on sairaanhoitopiirien ja Kelan verkosto, jonka kautta IT-apuvälineasiantuntijan kartoituksen perusteella, heidän kirjoittamallaan lausunnolla, voi hakea teknisiä apuvälineitä opiskelun tueksi. Me IT-apuvälineasiantuntijat neuvomme ja opastamme huoltajia hakuprosessissa yhdessä ohjaavan opettajan ja kuntoutusohjaajan kanssa. Tärkeä osa IT-apuvälineasiantuntijan arkea on tiimityö niin muiden Onervan kuntoutushenkilöstön kuin oppilaan eri sidosryhmien kanssa – oppilaan asioiden hoito on aina etusijalla. Jos oppilaan oma koulu hankkii esimerkiksi tietokoneita tai tabletteja näkövammaisen oppilaan käyttöön, niin silloinkin opastamme ratkaisujen teossa ja laitteiden käyttöönotossa.

Mutta kuka neuvoo koulunkäynninohjaajaa tai huoltajia laitteiden käytössä?
Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri, Onervassa järjestetään opettajille ja koulunkäynninohjaajille koulutusta, jonka tavoite on auttaa tukemaan näkövammaista oppilasta koulunkäynnissä omassa kotikoulussa. Uusin koulutusmuoto on myös verkkovälitteisesti AC-yhteyksillä pidettävät koulutukset, jotka räätälöidään kunkin oppilaan ja koulunkäynninohjaajan tarpeiden mukaan. Ja jos sekään ei ole mahdollista tai tunnu riittävältä, niin IT-apuvälineasiantuntija tekee ohjauskäynnin koululle. Kukaan näkövammainen oppilas ei jää ilman tukea jos se meistä riippuu!

Jos ja kun joku laite ei toimi?
Kenellekään tietokoneen kanssa työskentelevälle ei ole yllätys, että laitteet eivät aina toimi. Silloin me IT-apuvälineasiantuntijat olemme näkövammaisen oppilaan ja hänen tukiverkostonsa käytettävissä ratkomassa teknisiä ongelmia tai ainakin tiedämme mihin laite pitää lähettää huoltoon ja miten tulee toimia. Joskus tarvitaan ”kikka kakkonen” neuvoksi, että koulunkäynti sujuu vaikeuksista huolimatta.

Mitä koulun jälkeen elämässä?
Useimmat ohjausoppilaistamme tunnemme aina eskari-iästä lähtien ja olemme seuranneet heidän kasvuaan sekä taitojen karttumista. Miten mukavaa onkaan kuulla entisistä ohjausoppilaista, kun he kertovat kuulumisiaan. Some on tässä tosi hyvä apu. Siinä sivussa voidaan jutella, että huomasitko ja oletko testannut muuten kätevän softan Appstoresta…

helena-ja-timo

Kirjoittajat ovat Helena Palmari ja Timo Repo, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri, Onervan IT-apuvälineasiantuntijat.

Kommentoi