Rakennusblogi: Jäniksen jälkiä ja ihmisen liikettä

Miten voi hahmottaa eläinten jälkiä, jos niitä ei näe? Jälkiä voi olla myös hankala hahmottaa, jos niitä ei pääse tunnustelemaan. Entä, miten sarjakuvamainen liike saataisiin tallennettua tunnusteltavaksi? Nämä kysymykset nousivat esille, kun mietimme, mitä opetuksen sisältöjä olisi tarve tehdä sekä näkyväksi että tunnusteltavaksi uudessa oppimisympäristössä.

Mietimme näitä kysymyksiä, koska pääsuunnittelija arkkitehti Airi Vesala kysyi meiltä, mitä oppilaat voisivat ulkorakennusten seiniin tehdä. Suunnitteluryhmä keksi idean ja sen, miten kuviot voisi toteuttaa betonivaluun samalla kun pohdimme, mitä kannattaisi pedagogisesti olla pysyvästi esillä. Päädyimme eläinten jälkiin ja ihmisen liikkeeseen, koska ne ovat ajankohtaisia aiheita koulun arjessa. Molemmat ovat aiheina sellaisia, että ymmärtämisen tueksi olisi hyvä, jos niitä voisi kosketella ja niihin voisi palata yhä uudelleen ja uudelleen.

kuva1

Eläinten jälkien tutkimiseen ja työstämiseen osallistui useampia oppilasryhmiä. Kaksi oppilasryhmää tutki jälkiä luonnossa, museossa ja luokassa. Isommat oppilaat painoivat oikean kokoisia jälkikuvioita saveen ja pienemmät piirsivät jälkiä oikean kokoisina ja muotoilivat itse eläimiä savesta.

kuva2

Valmiisiin savimuotteihin kaadettiin kipsiä eli tehtiin valuja eläinten jäljistä. Jälkijonoja varten valuja piti tehdä riittävästi, yhteensä noin 100 kpl. Valut toimitettiin seinien tekijälle. Kipsivalut asetettiin betonimuotin reunalle arkkitehdin suunnitelman mukaan.

kuva3

Eläinten: ilveksen, hirven, jäniksen, suden, ketun, karhun ja ihmisen jälkiä on kahdella eri seinällä. Opastesuunnittelun yhteydessä mietitään vielä sopivat eläinten kuvat, jotka on mahdollista kiinnittää jälkijonojen yhteyteen.

kuva5

kuva6

Kukkumäessä osa oppilaista on tutustunut ihmisen liikkeeseen. He muovailivat savesta ihmishahmoja liikkeessä. Nämä kuviot toteutetaan sen ulkorakennuksen seinälle, joka on urheilukentän laidalla ja toimii huoltorakennuksena. Näiden ihanien tikku-ukkojen työstäminen betonimuottiin on ollut hieman työläämpi prosessi. Kiitos, että ymmärtäväiset yhteistyökumppanit ovat jaksaneet hakea toimivia ratkaisuja, jotta suunnitelma toteutuisi.

kuva7

Positiivisesti ajatellen olemme oppineet kuvioiden tekemisestä. Poltettu savi betonin muottina ei toimi. Tikku-ukot palaavat koululle ja oppilaat tekevät niistä kipsivalut. Nähtäväksi jää, miten liike seinälle piirtyy ja miten se on tunnusteltavissa. Arvokasta on se, että eri osapuolet ovat nähneet tärkeäksi sen, että oppilaiden kädenjälki näkyy uudessa oppimis- ja työympäristössämme.

 

Tuulia Ikkelä-Koski Kirjoittaja on Oppimis- ja ohjauskeskus Onervan oppimispäällikkö Tuulia Ikkelä-Koski, joka johtaa rakennushanketta käyttäjän edustajana.

Kommentoi