Rakennusblogi: Pulpetista lattialle?

Viimeisen parin viikon aikana opettaja Maarit Korhonen on herättänyt vilkasta keskustelua mm. lounaspöydissä, Facebookissa, Twitterissä, kahvipöydissä ja opettajanhuoneissa. Helsingin Sanomat kirjoitti hänen heittäneen pulpetit pois luokasta ja osallistaneen oppilaat oppimisympäristön uudelleen kalustamiseen. Korhonen oli hakenut tukea uudistukselleen opetushallituksesta, mistä hän kuuli, ettei hänen suunnitelmilleen ole estettä. On hienoa, että muutosta tapahtuu, koska maailma on suuresti muuttunut luostarikoulujen ajoista.

Niin työ- kuin oppimisympäristö on muuttumassa radikaalisti. Pöytätietokone, lankapuhelin ja käsikirjasto eivät enää pakota nököttämään yhdessä paikassa. Tiedon haku ja vuorovaikutus on mahdollista, kunhan vain yhteydet toimivat. Samaan aikaan yksin puurtamisen kulttuuri on menneen ajan havinaa ja tilalle on vakiintunut yhdessä tekeminen monialaisesti.  Nämä kaksi selkeää muutosta vaikuttavat merkittävästi oppimis- ja työympäristöjen muutokseen.

Parhaillaan mietimme, olisiko mahdollista kalustaa uudisrakennus uudella tavalla? Toisaalta Oivallus-tilakonseptimme mukaan toimintakulttuurimme tulee muuttumaan ja siten kalustuksenkin tulee rakentua uuden ajattelutavan mukaan. Opetuksen lähdetiloissa, jotka ovat ns. kotiluokkia, suurin moka olisi laskea oppilaat ja tilata sama määrä pulpetteja tai työpöytiä. Sama epäonnistumisen riski koskee myös henkilökuntaa. Olisi harmillista ajatella, että jokaisella työntekijällä olisi oma työpiste. Tähänkin tilanteeseen sopii sanonta ”Kun luovut, niin saat”. Olisimmeko tarpeeksi rohkeita ajattelemaan uudella tavalla? Jos ei istuttaisikaan aina automaattisesti pöydän äärellä, vaan voisimme tehdä töitä ja oppia myös seisten, jopa lattialla maaten. Jos luopuisimme itselle perinteisistä tavoista, mitä parempaa voisimme saada tilalle? Omalta kohdaltani voin kuvitella, että luopumalla kiinteästä työpöydästä ja kymmenestä hyllymetristä kaapistoja, saan tilalle jotain parempaa.

Alkusyksyn aikana koko henkilöstömme on inventoinut kaiken Onervan 16 rakennuksessa olevan irtaimiston. Tämän työn jälkeen linjaamme, mitä siirtyy uudisrakennukseen. Samaan aikaan tutustumme aktiivisesti monitilaympäristöihin yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Olemme osallistuneet mm. Martelan Open Day-tapahtumaan ja suunnittelemme opintoretkeä Oulun Ubikoon. Lisäksi oppilaat ovat testanneet erilaisia Kuopio Woodi ja Kinnarpsin työpöytiä ja –tuoleja, säilyttimiä ja tarvikevaunuja. Ehdottomasti tykätyin tuote on ollut Miska Kuntsin uudenlainen ”pulpetti”, joka taipuu moneen: perinteisestä kynä-paperi-työskentelystä rakenteluleikkeihin.

Miska Kuntsin pulpetti

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Olemme startanneet kalustohankinnat herättelemällä ajatuksia, missä kukin tekee töitä ja miten. Jokainen työntekijä pohtii, mitä toimintakulttuurin muutos tarkoittaa arkityössä. Kuluvan lukuvuoden aikana päätämme, mitä hankimme. Varmaa on ainoastaan se, että jokainen hankinta on harkittu ja perusteltu hankkeemme tavoitteiden mukaan, uusi toimintakulttuuri huomioiden.

Rakennustyömaalle on noussut ensimmäinen teltta, joka varmistaa rakenteiden kuivana pysymisen. Teltta on noussut rakennuksen matalimpaan osaan, joka on yksikerroksinen. Tuntuukin huimalta kuvitella, millainen teltta nousee nelikerroksisen rakennuksen osaan, missä sijaitsee oppilaskoti. Ensimmäiset lattiavalut on tehty, uima-allas on valettu ja liikuntasalinkin voi jo hahmottaa. Ennen talven tuloa on peruskivenmuurauksen aika. Se on meille suuri juhla, jota jo valmistellaan. Peruskiveen kätkettävän aikakapselin sisältöä oppilaat miettivät. Mielenkiinnolla jään odottamaan, mitä poimintoja tästä ajasta oppilaat haluavat jälkipolville jättää.

 

Tuulia Ikkelä-KoskiKirjoittaja on Oppimis- ja ohjauskeskus Onervan oppimispäällikkö Tuulia Ikkelä-Koski

 

Kommentoi